Vastine, lähetetty Helsingin Sanomille 24.10.2024. Koska kirjoitusta ei ole kolmen viikon sisällä julkaistu lehdessä, julkaisemme sen blogissa.

Hélène Virrantaus ja Markku Sainio kirjoittavat Helsingin Sanomien Vieraskynässä 17.10.2024, että koronan sairastamisen pitkän aikavälin riskit ovat herättäneet turhaa pelkoa. Todellisuudessa tilanne on Suomessa täysin päinvastainen. Riskit tunnistetaan kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa hyvin, mutta Suomessa niistä ei juuri puhuta.

Kirjoittajat väittävät long covidin oireiden olevan toiminnallisia ja johtuvan aivojen liiallisesta suojaustoiminnasta. Väite on kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden valossa absurdi. Useissa arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistuissa katsauksissa on jo todettu koronan aiheuttavan mitokondrioiden toimintahäiriöitä, veren hyytymisen häiriöitä, hermovaurioita ja autoimmuunireaktioita. Koronaviruksen on osoitettu tunkeutuvan myös aivoihin ja aiheuttavan gliasolujen tulehtumista. Ymmärrys long covidista tarkentuu tulevina vuosina, mutta on ollut jo pitkään selvää, että kyseessä ei ole toiminnallinen häiriö.

On totta, että long covidin ja muiden pitkittyneiden oireiden riski on suurempi naisilla ja henkilöillä, joilla on jokin edeltävä sairaus tai mielenterveysongelma. Naisilla on kuitenkin myös suurempi riski sairastua esimerkiksi rintasyöpään ja mielenterveysongelmat lisäävät riskiä sairastua moniin sairauksiin, kuten diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. On myös totta, että long covidiin ei tyypillisesti liity helposti havaittavia elinvaurioita. Havaittua elinvauriota ei kuitenkaan tarvita myöskään esimerkiksi autoimmuunisairauksien, allergioiden tai diabeteksen diagnoosiin. Näitäkin sairauksia on aiemmin leimattu toiminnallisiksi häiriöiksi.

Long covidin hoitaminen toiminnallisena häiriönä on vaarallista. Merkittävä osa long covidiin sairastuneista kärsii Post-Exertional Malaise (PEM) -oireista. Heillä liika rasitus voi pahentaa oireita ja luoda syvenevän väsymyksen ja toimintakyvyn laskun kierteen. PEM-oireita voidaan vähentää aktiivisuuden rytmityksellä (pacing), joka tarkoittaa kuormituksen pitämistä yksilöllisesti sopivassa rasitusikkunassa. Oireiden tulkitseminen toiminnalliseksi on johtanut kerta toisensa jälkeen siihen, että potilaita on kehotettu rasittamaan itseään oireita pahentavalla tavalla.

Ihmiset ovat psykofyysissosiaalisia kokonaisuuksia ja nämä eri alueet ovat aina toisiinsa yhteydessä. Erilaiset terapeuttiset menetelmät voivat auttaa fyysiseen sairauteen sopeutumisessa, stressinsäätelyssä ja oireiden hallinnassa. Tätä ei pidä käyttää tekosyynä leimata, erityisesti naisten, oireilua toiminnalliseksi. Mielenhallinta ei ole parantava hoito fyysisiin sairauksiin kuten long covidiin.

Kaisa Saurio,
psykologi, sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija

Jonna Södervall,
traumapsykoterapian kouluttajapsykoterapeutti,
EMDR-terapeutti

Marjukka Myllärniemi,
osastonylilääkäri,
keuhkosairauksien ja allergologian professori