Nullius in verba

Sähköposti Ylelle, lähetetty 25.9.2024,
vastaanottajat Mari Siltanen, oikaisu.verkko@yle.fi.

Hei,
24.9.2024 julkaisemanne artikkeli “Älä ota tehosterokotetta tai tee kotitestiä, jos olet perusterve – tässä THL:n seitsemän neuvoa koronan varalle” (https://yle.fi/a/74-20112944) sisältää lukuisia virheitä, eivätkä kaikki THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkun artikkelissa esittämistä väitteistä perustu tutkittuun tietoon.

Virkun esittämä arvio, jonka mukaan “tehosterokote ei juurikaan suojaa tartunnan saaneen tai sairastavan läheisiä tartunnalta” on perustavanlaatuisesti väärä. Hiljattain annettu koronarokote suojaa noin 50-prosenttisesti koronatartunnalta (https://www.who.int/news-room/feature-stories/detail/vaccine-efficacy-effectiveness-and-protection, https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMc2402779) ja näin paitsi sairastamiselta myös koronaan liittyviltä muilta terveyshaitoilta. Koronarokote myös vähentää infektion jälkeistä pitkittyneen koronataudin riskiä (kts. esim. https://www.scientificamerican.com/article/vaccination-dramatically-lowers-long-covid-risk/). 

Maailman terveysjärjestö WHO onkin kehottanut kaikkia, ei ainoastaan riskiryhmiin kuuluvia, rokottautumaan vuosittain tautia vastaan (https://www.unognewsroom.org/story/en/2283%20/un-geneva-press-briefing-06-aug-2024/0/WjnegYbwZ1). Yhdysvalloissa tehosterokotetta suositellaan kaikille 6kk vanhemmille (https://www.cdc.gov/covid/vaccines/stay-up-to-date.html). Virheellinen rokoteuutisointi lisää entisestään myös riskiryhmien rokote-empimistä ja tulee mitä todennäköisemmin lisäämään rokotevastaisuutta ja laskemaan myös rokotuskattavuutta muita tauteja vastaan.

Artikkelissa Virkku väittää, että koronatauti on muuttunut hyvin paljon tavallisen flunssan tai influenssan kaltaiseksi. Tämä väite on selvässä ristiriidassa lähes kaiken koronaa koskevan tutkimuskirjallisuuden kanssa. Korona ei ole yksin hengitysteihin rajoittuva infektio vaan systeeminen infektio, joka leviää hengitysteitse ja aiheuttaa merkittävästi pitkäaikaissairastavuutta. Korona on lisäksi tällä hetkellä merkittävin kuolleisuutta ja sairaalahoitoa Suomessa aiheuttava infektio.

Toisin kuin perusflunssat, koronainfektio lisää sydäntapahtumien (https://www.ahajournals.org/doi/10.1161/JAHA.123.029696), autoimmuunisairauksien (https://www.acpjournals.org/doi/full/10.7326/M23-1831, https://www.thelancet.com/journals/eclinm/article/PIIS2589-5370(22)00512-0/fulltext) sekä aivotapahtumien riskiä (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10372514/). Viruksen ajatellaan aiheuttavan verisuonten sisäseinämää reunustavan endoteelisolukon vaurioita sekä aiheuttavan tulehdusta ateroskleroottisissa plakeissa ja ainakin tällä mekanismilla lisäävän riskiä valtimo- ja laskimotukoksiin (https://www.nih.gov/news-events/nih-research-matters/how-sars-cov-2-contributes-heart-attacks-strokes). Lisäksi tuore tutkimus osoittaa fibriinin sitoutuvan SARS-CoV-2-piikkiproteiiniin muodostaen tulehdusta aiheuttavia verihyytymiä, jotka aiheuttavat laaja-alaista verenkierron tulehdusta ja neurologisia vaurioita (https://www.nature.com/articles/s41586-024-07873-4).  Lisäksi koronainfektio aiheuttaa välittömiä jälkitauteja, kuten keuhkokuumeita ja poskiontelontulehduksia.

Edellä mainitut riskit kasvavat, vaikka itse infektio olisi ollut oireeton tai vähäoireinen. Siksi on harhaanjohtavaa väittää koronainfektiota flunssan kaltaiseksi myös silloin, kun akuuttioireet eivät juuri poikkea flunssasta. On myös olemassa kasaantuvaa näyttöä siitä, että koronainfektio vaikuttaa pysyvästi joidenkin sairastuneiden immuunijärjestelmään. Erityisesti lapsilla koronainfektio lisää myös RSV-infektion riskiä. Streptokokkitulehdusten määrä on niin ikään lisääntynyt pandemian aikana.

Lisäksi WHO:n arvion mukaan 10-20% koronaan sairastuneista kärsii infektion seurauksena long covidin oireista, kuten voimakkaasta uupumuksesta, hengenahdistuksesta, muistin heikkenemisestä ja keskittymisvaikeuksista (https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/coronavirus-disease-(covid-19)-post-covid-19-condition). Tuoreemman, monialaisen kirjallisuuskatsauksen (https://www.nature.com/articles/s41591-024-03173-6) mukaan maailmanlaajuisesti näistä oireista kärsii noin 400 miljoonaa ihmistä. Katsaus laskee mukaan pitkittyneen koronataudin vaikutuksiin muun muassa sydänsairaudet ja diabeteksen. Kasaantuvaa näyttöä on olemassa myös siitä, että koronainfektio vaikuttaa negatiivisesti kognitiivisiin kykyihin (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10469568/, https://www.thelancet.com/journals/eclinm/article/PIIS2589-5370(24)00421-8/fulltext) .

On niin ikään vastuutonta kehottaa ihmisiä olemaan tekemättä koronatestejä. Vaikka yleisestikin sairaana tulisi pysyä kotona, on erityisesti riskiryhmäkontaktien välttäminen erityisen tärkeää, jos on sairastunut koronaan. Koronatesti kertoo tartuttavuudesta ja on helppo tapa arvioida sopivaa hetkeä palata lähikontakteihin infektion laantuessa. On myös mahdollisen pitkittyneen taudin kannalta tärkeää tietää, onko sairastanut koronan.

Huomautamme, että journalistin ohjeiden kohdan 8 perusteella teillä on velvollisuus totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Se, että kyse on asiantuntijan kommenteista ei poista tätä velvollisuutta. Lisäksi journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaan pitää tietolähteisiin suhtautua kriittisesti.

Pyydämme, että korjaatte artikkelianne niin, että poistatte siitä väitteen “Koronatauti on muuttunut hyvin paljon tavallisen flunssan tai influenssan kaltaiseksi”. Toivomme lisäksi, että korjaatte artikkelia myös rokotuksiin liittyen, esimerkiksi lisäämällä siihen huomautuksen, etteivät Virkun lausunnot koronarokotteista perustu tutkittuun tietoon ja/tai että muun muassa WHO suosittelee tilannekatsauksessaan (https://www.instagram.com/p/C-aaOBoJaHD/, https://x.com/UNGeneva/status/1820801692352286889) laajaa rokottautumista.

Julkaisemme lisäksi tämän oikaisupyynnön blogisivustolla osoitteessa: https://nulliusinverba.fi/oikaisupyynto-koskien-thln-koronaneuvoja. Näemme julkaisun tarpeellisena, sillä väärän tiedon levittäminen rokotteista ja koronapandemiasta aiheuttaa vahinkoa paitsi yksittäisten ihmisten terveydelle myös yleisesti kansanterveydelle.

Terveisin,

Lasse Rintakumpu,
Turku

Marjukka Myllärniemi,
Helsinki

Tiivistetty versio tekstistä on julkaistu otsikolla Lukijalta: Ihmisen toiminnalla on iso vaikutus infektioiden leviämiseen – koronarajoitukset pelastivat lukemattomia ihmishenkiä Maaseudun Tulevaisuuden mielipidesivuilla 12.9.2024.

Infektioylilääkäri Jaana Syrjäsen haastattelu artikkelissa “Vimmainen suojautuminen koronalta heikensi vastustuskykyä” (Maaseudun Tulevaisuus 1.9.2024) sisältää monia virheellisiä väitteitä. Syrjäsen mukaan suurin osa infektioista tulee ihmisten toiminnasta riippumatta, poikkeuksena rokotteilla kokonaan estettävät taudit. Väite on hämmentävä, epähistoriallinen ja korostaa tarvetta monitieteiselle keskustelulle tartuntatautien torjunnasta.

Rokotteilla ja muilla lääketieteellisillä ratkaisuilla pelastetaan ihmishenkiä. Yhtä tärkeässä roolissa on myös muu ihmisten toiminta, erityisesti hygienia ja hygienian mahdollistavat tekniset ratkaisut. Suomessa hygieniasta on huolehdittu niin hyvin, että olemme unohtaneet mitä tapahtuisi ilman sitä. Nokian vesikatastrofissa 2007 juomaveteen pääsi viruksia, alkueläimiä ja bakteereja, joiden vuoksia tuhansia sairastui ja kolmen epäillään kuolleen. Ilman veden puhdistusta tämä olisi arkipäivää.

Ihmisten toiminta on olennaisessa osassa myös koronan ja muiden hengitysteitse leviävien infektioiden torjunnassa. Koronarajoitukset pelastivat lukemattomia ihmishenkiä, estivät terveydenhuollon romahduksen ja poistivat influenssavariantti B/Yamagatan kierrosta. Hengitysteitse leviäviä infektioita voidaan tutkitusti vähentää myös keinoin, jotka eivät haittaa arkeamme. Varmistamalla riittävän ilmanvaihdon ja ottamalla käyttöön ilmanpuhdistimia, voimme vähentää merkittävästi hengitysteitse leviävien tautien ilmaantuvuutta. Tätä on tiedeyhteisössä alettu kutsua ilmahygieniaksi.

Syrjänen väittää artikkelissa myös, että ihmisten vastustuskyky olisi heikentynyt koska “bakteereja ja viruksia ei ole kohdattu normaalisti”. Koronarajoitusten päättymisestä tulee pian kuluneeksi kolme vuotta. Monien infektioiden määrä on vuoden 2022 ennätyssairastavuuden jälkeen pysynyt yhä korkealla tasolla, vaikka altistusta sairauksille on ollut runsaasti. 

Tiedämme, että torjuntatoimien vuoksi sairastumisilta välttyneiden henkilöiden vastustuskyky toimii solutasolla edelleen normaalisti. Sen sijaan osalla koronan sairastaneista on havaittu immuunijärjestelmän muutoksia muun muassa NK-soluissa, jotka osallistuvat alkuvaiheen viruspuolustukseen, T-lymfosyyteissa sekä kohonneina sytokiinitasoina. Korona altistaa myös yhtäaikaisille infektioille ja jälki-infektiolle. Osalla sairastuneista on havaittu latenttien virusten, kuten Epstein-Barrin viruksen ja muiden herpesvirusten aktivaatiota. Patologisten virusinfektioiden tai toistuvan sairastelun hyödyllisyydestä vastustuskyvyn toiminnan kannalta ei ole näyttöä. Monissa tutkimuksissa on päinvastoin todettu, että virusinfektiot lisäävät immuunijärjestelmän häiriöiden, kuten autoimmuunisairauksien riskiä. Näin tekee myös koronainfektio. 

Sairastettu infektio antaa usein väliaikaisen suojan samaa tautia vastaan. Muita hyötyjä sairastamisesta ei ole, mutta infektio tuo aina mukanaan sairastamiseen liittyvät riskit, jotka ovat koronan kohdalla mittavat. Koronainfektio on edelleen monille hengenvaarallinen ja kaikenikäiset ovat riskissä sairastua long covidiin. Viimeaikaisten kansainvälisten tutkimusten mukaan infektion antama suoja on heikompi kuin rokotteen antama suoja (vain noin 30% siitä). Tästä syystä Suomessakaan ei enää lasketa sairastettua koronaa ylimääräiseksi rokotteeksi. Koronainfektiosta seuraa myös esimerkiksi influenssaa enemmän pitkäaikaisia terveysriskejä, kuten sydänsairauksia ja neurologisia autoimmuunisairauksia. 

Ei tunneta yhtään sellaista viruksen tai bakteerin aiheuttamaa tautia, jonka sairastamisesta olisi ihmiselle hyötyä. Hyödylliset mikrobit ovat yleensä bakteereja, jotka eivät aiheuta sairastumista. Näille altistuminen esimerkiksi luonnossa vaikuttaa vähentävän allergiariskiä ja immuunijärjestelmän säätelyhäiriöitä. Immuunivaste erityisesti vakavia infektioita vastaan kannattaa kuitenkin hankkia sairastamisen sijaan rokotteiden avulla.

Lopuksi Syrjäsen kommentti maskien käytön perustumisesta “tarpeettomaan pelkoon” on vastuuton. Tutkimusten mukaan hengityssuojaimet estävät tartuntoja tehokkaasti ja ovat usein ainoa keino, jolla henkilö voi itse suoraan vähentää tartuntariskiään. Leimaava kommentointi lisää maskivastaisuutta ja nostaa myös turhaan riskiryhmien kynnystä käyttää hengityssuojainta. Itsensä ja muiden suojaaminen ei ole “turhaa pelkäämistä”, vaan vastuullista ja välittävää käytöstä.  

Lotta Oksanen
Lääketieteen tohtori, tutkija, Kauniainen

Lasse Rintakumpu,
Tilastotieteilijä, Turku

Kaisa Saurio,
Väitöskirjatutkija, Tampere

Sähköposti Helsingin Sanomille,
lähetetty 15.8.2024, vastaanottajat Maija Kansanen, oikaisut@hs.fi.

Hei,

13.8.2024 julkaisemassanne artikkelissa “Korona­tauti voi iskeä yhä todella rajusti – Tällaisia voimakkaat oireet voivat nyt olla” (https://www.hs.fi/suomi/art-2000010618134.html) Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen toteaa seuraavasti: “Lisärokotteista on hyötyä lähinnä immuunipuutoksesta kärsiville ja vanhuksille, joilla on jokin perussairaus.”

Tämä arvio koronarokotusten hyödyistä on perustavanlaatuisesti väärä, eikä se perustu tutkittuun tietoon. Hiljattain annettu koronarokote suojaa noin 50-prosenttisesti koronatartunnalta (https://www.who.int/news-room/feature-stories/detail/vaccine-efficacy-effectiveness-and-protection, https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMc2402779) ja näin paitsi sairastamiselta myös koronaan liittyviltä muilta terveyshaitoilta. Koronarokote myös vähentää infektion jälkeistä pitkittyneen koronataudin riskiä (kts. esim. https://www.scientificamerican.com/article/vaccination-dramatically-lowers-long-covid-risk/). 

WHO:n arvion mukaan 10-20% koronaan sairastuneista kärsii infektion seurauksena long covidin oireista, kuten voimakkaasta uupumuksesta, hengenahdistuksesta, muistin heikkenemisestä ja keskittymisvaikeuksista (https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/coronavirus-disease-(covid-19)-post-covid-19-condition). 

Tuoreemman, monialaisen kirjallisuuskatsauksen (https://www.nature.com/articles/s41591-024-03173-6) mukaan maailmanlaajuisesti näistä oireista kärsii koronainfektion seurauksena noin 400 miljoonaa ihmistä. Katsaus laskee mukaan pitkittyneen koronataudin seurauksiin muun muassa sydänsairaudet ja diabeteksen. 

Koronainfektio lisääkin sydäninfarktien, autoimmuunisairauksien sekä aivotapahtumien riskiä. Viruksen ajatellaan aiheuttavan verisuonten sisäseinämää reunustavan endoteelisolukon vaurioita ja ainakin tällä mekanismilla lisäävän riskiä valtimo- ja laskimotukoksiin. 

Nämä riskit kasvavat, vaikka itse infektio olisi ollut oireeton. Lisäksi sairastettu koronainfektio aiheuttaa välittömiä jälkitauteja, kuten keuhkokuumeita ja poskiontelontulehduksia. On myös olemassa kasautuvaa näyttöä siitä, että koronainfektio vaikuttaa pysyvästi joidenkin sairastuneiden immuunijärjestelmään. Erityisesti lapsilla koronainfektio lisää RSV-infektion riskiä. Myös streptokokkitulehdusten määrä on lisääntynyt pandemian aikana. 

Näiden haittojen välttäminen rokottautumalla ei ole hyödytöntä. Lisäksi rokottautuminen vähentää sairauspoissaoloja sekä hillitsee itse taudin leviämistä, jolloin myös riskiryhmät ovat paremmin suojattuja. 

Tässä valossa Järvisen kommentin julkaiseminen on mielestämme vastuutonta. Erityisen vastuuttomaksi julkaisun tekee se, että väärän hyötyarvion antamisen ohella Järvinen korostaa rokotehaittoja. Rokotehaitat ovat kuitenkin yllä mainittuihin, itse taudista aiheutuviin haittoihin verrattuna noin kertaluokkaa harvinaisempia. 

Lisäksi Järvisen maininta, että “Viime syksynä tehosterokotteiden antamisessa myöhästyttiin ehkä pari viikkoa” on harhaanjohtava. Riskiryhmien rokotukset käynnistettiin aikaisimmillaan 30.10. alkaneella viikolla. Osassa Suomea rokotukset alkoivat vasta kaksi viikkoa myöhemmin (https://yle.fi/a/74-20058601). Viime syksyn tautihuippu osui jätevesissä päivämäärälle 13.11. ja itse epidemia käynnistyi jo syyskuussa. Rokotuksissa myöhästyttiin siis huomattavasti paria viikkoa enemmän. Rokotukset ruuhkautuivat, eikä kaikkia riskiryhmiin kuuluvia ehditty rokottaa. Tällä oli hintansa. Viime syksyn korona-aalto oli koko pandemian tappavin (https://www.laakarilehti.fi/mielipide/koronakuolemien-synkin-hetki-oli-syystalvella-2023/?public=8a3ea570ce9da292c9a1783caa841229&utm_source=facebook#reference-2).

Vaikka kyseessä ovatkin asiantuntijan kommentit, ei tämä poista journalistin ohjeiden kohdan 8 mukaista velvollisuuttanne totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Toivomme, että korjaatte artikkelia näiltä osin, esimerkiksi lisäämällä siihen huomautuksen, etteivät Järvisen lausunnot koronarokotteiden hyödyttömyydestä perustu tutkittuun tietoon ja/tai että muun muassa WHO suosittelee viimeisimmässä tilannekatsauksessaan (https://www.instagram.com/p/C-aaOBoJaHD/, https://x.com/UNGeneva/status/1820801692352286889) laajaa rokottautumista. Tuoretta rokotetta suositellaan erityisesti riskiryhmille, kaikille yli 60-vuotiaille sekä terveydenhuollon työntekijöille, ei ainoastaan immuunipuutteisille ja vanhuksille, kuten Järvinen esittää. 

On myös huomattavaa, että sekä väärän tiedon levittäminen että perusteettomien ennustusten esittäminen on Järvisen osalta toistuvaa toimintaa. 

Yhtenä, viimeisimpänä esimerkkinä Järvinen totesi Ilta-Sanomien haastattelussa 5.8.2024 (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010609352.html), että “on poikkeuksellista, että koronavirus lähtee leviämään kesällä”. Tosiasiassa olemme viimeisten vuosien aikana nähneet kesäepidemian 2021 (delta, leviäminen alkoi elokuussa) ja 2022 (omicron, BA4/5, huippu jätevesien perusteella 1.8.2022) sekä nyt 2024. Nykyisessä leviämisessä ei siis ole mitään poikkeuksellista.

Toivomme, että otatte yllä esitetyn jatkossa huomioon, kun valitsette juttuihinne haastateltavia. Huomautamme erityisesti, että journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaan pitää tietolähteisiin suhtautua kriittisesti.

Tämä viesti on julkaistu myös osoitteessa https://nulliusinverba.fi/huomautus-asko-jarvisen-koronarokotekommenteista/. Näemme julkaisun tarpeellisena, sillä väärän tiedon levittäminen rokotteista aiheuttaa vahinkoa paitsi yksittäisten ihmisten terveydelle myös yleisesti kansanterveydelle.

Terveisin,
Lasse Rintakumpu,
Turku

Marjukka Myllärniemi,
Helsinki

Kaisa Saurio,
Tampere

Iida Tuomola,
Helsinki