Tiivistetty versio tekstistä on julkaistu otsikolla Lukijalta: Ihmisen toiminnalla on iso vaikutus infektioiden leviämiseen – koronarajoitukset pelastivat lukemattomia ihmishenkiä Maaseudun Tulevaisuuden mielipidesivuilla 12.9.2024.

Infektioylilääkäri Jaana Syrjäsen haastattelu artikkelissa “Vimmainen suojautuminen koronalta heikensi vastustuskykyä” (Maaseudun Tulevaisuus 1.9.2024) sisältää monia virheellisiä väitteitä. Syrjäsen mukaan suurin osa infektioista tulee ihmisten toiminnasta riippumatta, poikkeuksena rokotteilla kokonaan estettävät taudit. Väite on hämmentävä, epähistoriallinen ja korostaa tarvetta monitieteiselle keskustelulle tartuntatautien torjunnasta.

Rokotteilla ja muilla lääketieteellisillä ratkaisuilla pelastetaan ihmishenkiä. Yhtä tärkeässä roolissa on myös muu ihmisten toiminta, erityisesti hygienia ja hygienian mahdollistavat tekniset ratkaisut. Suomessa hygieniasta on huolehdittu niin hyvin, että olemme unohtaneet mitä tapahtuisi ilman sitä. Nokian vesikatastrofissa 2007 juomaveteen pääsi viruksia, alkueläimiä ja bakteereja, joiden vuoksia tuhansia sairastui ja kolmen epäillään kuolleen. Ilman veden puhdistusta tämä olisi arkipäivää.

Ihmisten toiminta on olennaisessa osassa myös koronan ja muiden hengitysteitse leviävien infektioiden torjunnassa. Koronarajoitukset pelastivat lukemattomia ihmishenkiä, estivät terveydenhuollon romahduksen ja poistivat influenssavariantti B/Yamagatan kierrosta. Hengitysteitse leviäviä infektioita voidaan tutkitusti vähentää myös keinoin, jotka eivät haittaa arkeamme. Varmistamalla riittävän ilmanvaihdon ja ottamalla käyttöön ilmanpuhdistimia, voimme vähentää merkittävästi hengitysteitse leviävien tautien ilmaantuvuutta. Tätä on tiedeyhteisössä alettu kutsua ilmahygieniaksi.

Syrjänen väittää artikkelissa myös, että ihmisten vastustuskyky olisi heikentynyt koska “bakteereja ja viruksia ei ole kohdattu normaalisti”. Koronarajoitusten päättymisestä tulee pian kuluneeksi kolme vuotta. Monien infektioiden määrä on vuoden 2022 ennätyssairastavuuden jälkeen pysynyt yhä korkealla tasolla, vaikka altistusta sairauksille on ollut runsaasti. 

Tiedämme, että torjuntatoimien vuoksi sairastumisilta välttyneiden henkilöiden vastustuskyky toimii solutasolla edelleen normaalisti. Sen sijaan osalla koronan sairastaneista on havaittu immuunijärjestelmän muutoksia muun muassa NK-soluissa, jotka osallistuvat alkuvaiheen viruspuolustukseen, T-lymfosyyteissa sekä kohonneina sytokiinitasoina. Korona altistaa myös yhtäaikaisille infektioille ja jälki-infektiolle. Osalla sairastuneista on havaittu latenttien virusten, kuten Epstein-Barrin viruksen ja muiden herpesvirusten aktivaatiota. Patologisten virusinfektioiden tai toistuvan sairastelun hyödyllisyydestä vastustuskyvyn toiminnan kannalta ei ole näyttöä. Monissa tutkimuksissa on päinvastoin todettu, että virusinfektiot lisäävät immuunijärjestelmän häiriöiden, kuten autoimmuunisairauksien riskiä. Näin tekee myös koronainfektio. 

Sairastettu infektio antaa usein väliaikaisen suojan samaa tautia vastaan. Muita hyötyjä sairastamisesta ei ole, mutta infektio tuo aina mukanaan sairastamiseen liittyvät riskit, jotka ovat koronan kohdalla mittavat. Koronainfektio on edelleen monille hengenvaarallinen ja kaikenikäiset ovat riskissä sairastua long covidiin. Viimeaikaisten kansainvälisten tutkimusten mukaan infektion antama suoja on heikompi kuin rokotteen antama suoja (vain noin 30% siitä). Tästä syystä Suomessakaan ei enää lasketa sairastettua koronaa ylimääräiseksi rokotteeksi. Koronainfektiosta seuraa myös esimerkiksi influenssaa enemmän pitkäaikaisia terveysriskejä, kuten sydänsairauksia ja neurologisia autoimmuunisairauksia. 

Ei tunneta yhtään sellaista viruksen tai bakteerin aiheuttamaa tautia, jonka sairastamisesta olisi ihmiselle hyötyä. Hyödylliset mikrobit ovat yleensä bakteereja, jotka eivät aiheuta sairastumista. Näille altistuminen esimerkiksi luonnossa vaikuttaa vähentävän allergiariskiä ja immuunijärjestelmän säätelyhäiriöitä. Immuunivaste erityisesti vakavia infektioita vastaan kannattaa kuitenkin hankkia sairastamisen sijaan rokotteiden avulla.

Lopuksi Syrjäsen kommentti maskien käytön perustumisesta “tarpeettomaan pelkoon” on vastuuton. Tutkimusten mukaan hengityssuojaimet estävät tartuntoja tehokkaasti ja ovat usein ainoa keino, jolla henkilö voi itse suoraan vähentää tartuntariskiään. Leimaava kommentointi lisää maskivastaisuutta ja nostaa myös turhaan riskiryhmien kynnystä käyttää hengityssuojainta. Itsensä ja muiden suojaaminen ei ole “turhaa pelkäämistä”, vaan vastuullista ja välittävää käytöstä.  

Lotta Oksanen
Lääketieteen tohtori, tutkija, Kauniainen

Lasse Rintakumpu,
Tilastotieteilijä, Turku

Kaisa Saurio,
Väitöskirjatutkija, Tampere