Sähköposti Helsingin Sanomille,
lähetetty 15.8.2024, vastaanottajat Maija Kansanen, oikaisut@hs.fi.
Hei,
13.8.2024 julkaisemassanne artikkelissa “Koronatauti voi iskeä yhä todella rajusti – Tällaisia voimakkaat oireet voivat nyt olla” (https://www.hs.fi/suomi/art-2000010618134.html) Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen toteaa seuraavasti: “Lisärokotteista on hyötyä lähinnä immuunipuutoksesta kärsiville ja vanhuksille, joilla on jokin perussairaus.”
Tämä arvio koronarokotusten hyödyistä on perustavanlaatuisesti väärä, eikä se perustu tutkittuun tietoon. Hiljattain annettu koronarokote suojaa noin 50-prosenttisesti koronatartunnalta (https://www.who.int/news-room/feature-stories/detail/vaccine-efficacy-effectiveness-and-protection, https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMc2402779) ja näin paitsi sairastamiselta myös koronaan liittyviltä muilta terveyshaitoilta. Koronarokote myös vähentää infektion jälkeistä pitkittyneen koronataudin riskiä (kts. esim. https://www.scientificamerican.com/article/vaccination-dramatically-lowers-long-covid-risk/).
WHO:n arvion mukaan 10-20% koronaan sairastuneista kärsii infektion seurauksena long covidin oireista, kuten voimakkaasta uupumuksesta, hengenahdistuksesta, muistin heikkenemisestä ja keskittymisvaikeuksista (https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/coronavirus-disease-(covid-19)-post-covid-19-condition).
Tuoreemman, monialaisen kirjallisuuskatsauksen (https://www.nature.com/articles/s41591-024-03173-6) mukaan maailmanlaajuisesti näistä oireista kärsii koronainfektion seurauksena noin 400 miljoonaa ihmistä. Katsaus laskee mukaan pitkittyneen koronataudin seurauksiin muun muassa sydänsairaudet ja diabeteksen.
Koronainfektio lisääkin sydäninfarktien, autoimmuunisairauksien sekä aivotapahtumien riskiä. Viruksen ajatellaan aiheuttavan verisuonten sisäseinämää reunustavan endoteelisolukon vaurioita ja ainakin tällä mekanismilla lisäävän riskiä valtimo- ja laskimotukoksiin.
Nämä riskit kasvavat, vaikka itse infektio olisi ollut oireeton. Lisäksi sairastettu koronainfektio aiheuttaa välittömiä jälkitauteja, kuten keuhkokuumeita ja poskiontelontulehduksia. On myös olemassa kasautuvaa näyttöä siitä, että koronainfektio vaikuttaa pysyvästi joidenkin sairastuneiden immuunijärjestelmään. Erityisesti lapsilla koronainfektio lisää RSV-infektion riskiä. Myös streptokokkitulehdusten määrä on lisääntynyt pandemian aikana.
Näiden haittojen välttäminen rokottautumalla ei ole hyödytöntä. Lisäksi rokottautuminen vähentää sairauspoissaoloja sekä hillitsee itse taudin leviämistä, jolloin myös riskiryhmät ovat paremmin suojattuja.
Tässä valossa Järvisen kommentin julkaiseminen on mielestämme vastuutonta. Erityisen vastuuttomaksi julkaisun tekee se, että väärän hyötyarvion antamisen ohella Järvinen korostaa rokotehaittoja. Rokotehaitat ovat kuitenkin yllä mainittuihin, itse taudista aiheutuviin haittoihin verrattuna noin kertaluokkaa harvinaisempia.
Lisäksi Järvisen maininta, että “Viime syksynä tehosterokotteiden antamisessa myöhästyttiin ehkä pari viikkoa” on harhaanjohtava. Riskiryhmien rokotukset käynnistettiin aikaisimmillaan 30.10. alkaneella viikolla. Osassa Suomea rokotukset alkoivat vasta kaksi viikkoa myöhemmin (https://yle.fi/a/74-20058601). Viime syksyn tautihuippu osui jätevesissä päivämäärälle 13.11. ja itse epidemia käynnistyi jo syyskuussa. Rokotuksissa myöhästyttiin siis huomattavasti paria viikkoa enemmän. Rokotukset ruuhkautuivat, eikä kaikkia riskiryhmiin kuuluvia ehditty rokottaa. Tällä oli hintansa. Viime syksyn korona-aalto oli koko pandemian tappavin (https://www.laakarilehti.fi/mielipide/koronakuolemien-synkin-hetki-oli-syystalvella-2023/?public=8a3ea570ce9da292c9a1783caa841229&utm_source=facebook#reference-2).
Vaikka kyseessä ovatkin asiantuntijan kommentit, ei tämä poista journalistin ohjeiden kohdan 8 mukaista velvollisuuttanne totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
Toivomme, että korjaatte artikkelia näiltä osin, esimerkiksi lisäämällä siihen huomautuksen, etteivät Järvisen lausunnot koronarokotteiden hyödyttömyydestä perustu tutkittuun tietoon ja/tai että muun muassa WHO suosittelee viimeisimmässä tilannekatsauksessaan (https://www.instagram.com/p/C-aaOBoJaHD/, https://x.com/UNGeneva/status/1820801692352286889) laajaa rokottautumista. Tuoretta rokotetta suositellaan erityisesti riskiryhmille, kaikille yli 60-vuotiaille sekä terveydenhuollon työntekijöille, ei ainoastaan immuunipuutteisille ja vanhuksille, kuten Järvinen esittää.
On myös huomattavaa, että sekä väärän tiedon levittäminen että perusteettomien ennustusten esittäminen on Järvisen osalta toistuvaa toimintaa.
Yhtenä, viimeisimpänä esimerkkinä Järvinen totesi Ilta-Sanomien haastattelussa 5.8.2024 (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010609352.html), että “on poikkeuksellista, että koronavirus lähtee leviämään kesällä”. Tosiasiassa olemme viimeisten vuosien aikana nähneet kesäepidemian 2021 (delta, leviäminen alkoi elokuussa) ja 2022 (omicron, BA4/5, huippu jätevesien perusteella 1.8.2022) sekä nyt 2024. Nykyisessä leviämisessä ei siis ole mitään poikkeuksellista.
Toivomme, että otatte yllä esitetyn jatkossa huomioon, kun valitsette juttuihinne haastateltavia. Huomautamme erityisesti, että journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaan pitää tietolähteisiin suhtautua kriittisesti.
Tämä viesti on julkaistu myös osoitteessa https://nulliusinverba.fi/huomautus-asko-jarvisen-koronarokotekommenteista/. Näemme julkaisun tarpeellisena, sillä väärän tiedon levittäminen rokotteista aiheuttaa vahinkoa paitsi yksittäisten ihmisten terveydelle myös yleisesti kansanterveydelle.
Terveisin,
Lasse Rintakumpu,
Turku
Marjukka Myllärniemi,
Helsinki
Kaisa Saurio,
Tampere
Iida Tuomola,
Helsinki