Sähköposti Seuran toimitukselle, lähetetty 2.10.2024.
Hei,
30.9.2024 julkaisemassanne artikkelissa “Vinkit flunssakauteen: Tiedätkö, milloin avaava nenäsuihke kannattaa vaihtaa toiseen? Entä millaiset flunssan oireet ovat syy mennä lääkäriin?” haastattelette Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagusia meneillään olevasta flunssakaudesta.
Lagus vastaa kysymykseen 10 seuraavasti:
Nykyään koronavirustaudin oireet ovat hyvin samanlaisia kuin tavallisen flunssan. Koska testejä ei enää juurikaan tehdä, suurin osa ei edes tiedä, kumpaa sairastaa. Influenssa sen sijaan voi edelleen olla vakava, jopa hengenvaarallinen tauti riskiryhmään kuuluvalle.
Nämä väitteet ovat virheellisiä ja myös vaarallisia, sillä korona on edelleen merkittävin kuolleisuutta ja sairaalahoitoisuutta aiheuttava infektio Suomessa. Lisäksi korona aiheuttaa huomattavasti enemmän pitkittyneitä oireita kuin tavalliset flunssat tai influenssa.
Koronan tiedetään lisäävän merkittävästi sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiä, sillä virus leviää hengitysteiden lisäksi myös verisuoniin ja aivoihin (https://www.nih.gov/news-events/nih-research-matters/how-sars-cov-2-contributes-heart-attacks-strokes , https://www.nature.com/articles/s41586-024-07873-4). Korona aiheuttaa immuunijärjestelmän häiriöitä kuten autoimmuunisairauksia (https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S2589-5370%2822%2900512-0). Infektio nostaa myös merkittävästi riskiä diabeteksen puhkeamiseen (https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2801415).
WHO:n arvion mukaan 10-20% koronaan sairastuneista kärsii infektion seurauksena long covidin oireista, kuten voimakkaasta uupumuksesta, hengenahdistuksesta, muistin heikkenemisestä ja keskittymisvaikeuksista (https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/coronavirus-disease-(covid-19)-post-covid-19-condition). Tuoreemman, monialaisen kirjallisuuskatsauksen (https://www.nature.com/articles/s41591-024-03173-6) mukaan maailmanlaajuisesti näistä oireista kärsii noin 400 miljoonaa ihmistä.
Edellä mainitut riskit kasvavat, vaikka itse infektio olisi ollut oireeton tai vähäoireinen. Kyseessä ei siis missään tapauksessa ole tavallinen flunssa tai edes influenssa, vaikka akuuttioireet olisivat samankaltaisia.
Lagus mainitsee myös, että influenssaa vastaan kannattaa ottaa rokote. Tästä olemme samaa mieltä, mutta miksi koronarokotetta ei mainita? Maailman terveysjärjestö WHO on korostanut vuosittaisen tehosterokotteen tärkeyttä (https://www.unognewsroom.org/story/en/2283%20/un-geneva-press-briefing-06-aug-2024/0/WjnegYbwZ1). Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehosterokotetta suositellaan kaikille 6kk vanhemmille (https://www.cdc.gov/covid/vaccines/stay-up-to-date.html). Koronarokote vähentää infektion jälkeistä pitkittyneen koronataudin riskiä (kts. esim. https://www.scientificamerican.com/article/vaccination-dramatically-lowers-long-covid-risk/) ja laskee myös esimerkiksi diabeteksen puhkeamisen riskiä (https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2801415).
Kyseessä ovat asiantuntijan mielipiteet, mutta se ei poista journalistin ohjeiden kohdan 8 mukaista velvollisuuttanne totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Toivomme, että korjaatte artikkelia niin, että poistatte siitä kokonaan kohdan 10 tai lisäätte artikkeliin maininnan, etteivät Laguksen kommentit perustu koronan kohdalla tutkittuun tietoon. Huomautamme myös, että journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaan pitää tietolähteisiin suhtautua kriittisesti.
Kaisa Saurio,
Tampere
Hanna Puhakka,
Kerava
Johanna Hellsten,
Vantaa