Sähköposti Ylelle, lähetetty 25.9.2024,
vastaanottajat Mari Siltanen, oikaisu.verkko@yle.fi.

Hei,
24.9.2024 julkaisemanne artikkeli “Älä ota tehosterokotetta tai tee kotitestiä, jos olet perusterve – tässä THL:n seitsemän neuvoa koronan varalle” (https://yle.fi/a/74-20112944) sisältää lukuisia virheitä, eivätkä kaikki THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkun artikkelissa esittämistä väitteistä perustu tutkittuun tietoon.

Virkun esittämä arvio, jonka mukaan “tehosterokote ei juurikaan suojaa tartunnan saaneen tai sairastavan läheisiä tartunnalta” on perustavanlaatuisesti väärä. Hiljattain annettu koronarokote suojaa noin 50-prosenttisesti koronatartunnalta (https://www.who.int/news-room/feature-stories/detail/vaccine-efficacy-effectiveness-and-protection, https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMc2402779) ja näin paitsi sairastamiselta myös koronaan liittyviltä muilta terveyshaitoilta. Koronarokote myös vähentää infektion jälkeistä pitkittyneen koronataudin riskiä (kts. esim. https://www.scientificamerican.com/article/vaccination-dramatically-lowers-long-covid-risk/). 

Maailman terveysjärjestö WHO onkin kehottanut kaikkia, ei ainoastaan riskiryhmiin kuuluvia, rokottautumaan vuosittain tautia vastaan (https://www.unognewsroom.org/story/en/2283%20/un-geneva-press-briefing-06-aug-2024/0/WjnegYbwZ1). Yhdysvalloissa tehosterokotetta suositellaan kaikille 6kk vanhemmille (https://www.cdc.gov/covid/vaccines/stay-up-to-date.html). Virheellinen rokoteuutisointi lisää entisestään myös riskiryhmien rokote-empimistä ja tulee mitä todennäköisemmin lisäämään rokotevastaisuutta ja laskemaan myös rokotuskattavuutta muita tauteja vastaan.

Artikkelissa Virkku väittää, että koronatauti on muuttunut hyvin paljon tavallisen flunssan tai influenssan kaltaiseksi. Tämä väite on selvässä ristiriidassa lähes kaiken koronaa koskevan tutkimuskirjallisuuden kanssa. Korona ei ole yksin hengitysteihin rajoittuva infektio vaan systeeminen infektio, joka leviää hengitysteitse ja aiheuttaa merkittävästi pitkäaikaissairastavuutta. Korona on lisäksi tällä hetkellä merkittävin kuolleisuutta ja sairaalahoitoa Suomessa aiheuttava infektio.

Toisin kuin perusflunssat, koronainfektio lisää sydäntapahtumien (https://www.ahajournals.org/doi/10.1161/JAHA.123.029696), autoimmuunisairauksien (https://www.acpjournals.org/doi/full/10.7326/M23-1831, https://www.thelancet.com/journals/eclinm/article/PIIS2589-5370(22)00512-0/fulltext) sekä aivotapahtumien riskiä (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10372514/). Viruksen ajatellaan aiheuttavan verisuonten sisäseinämää reunustavan endoteelisolukon vaurioita sekä aiheuttavan tulehdusta ateroskleroottisissa plakeissa ja ainakin tällä mekanismilla lisäävän riskiä valtimo- ja laskimotukoksiin (https://www.nih.gov/news-events/nih-research-matters/how-sars-cov-2-contributes-heart-attacks-strokes). Lisäksi tuore tutkimus osoittaa fibriinin sitoutuvan SARS-CoV-2-piikkiproteiiniin muodostaen tulehdusta aiheuttavia verihyytymiä, jotka aiheuttavat laaja-alaista verenkierron tulehdusta ja neurologisia vaurioita (https://www.nature.com/articles/s41586-024-07873-4).  Lisäksi koronainfektio aiheuttaa välittömiä jälkitauteja, kuten keuhkokuumeita ja poskiontelontulehduksia.

Edellä mainitut riskit kasvavat, vaikka itse infektio olisi ollut oireeton tai vähäoireinen. Siksi on harhaanjohtavaa väittää koronainfektiota flunssan kaltaiseksi myös silloin, kun akuuttioireet eivät juuri poikkea flunssasta. On myös olemassa kasaantuvaa näyttöä siitä, että koronainfektio vaikuttaa pysyvästi joidenkin sairastuneiden immuunijärjestelmään. Erityisesti lapsilla koronainfektio lisää myös RSV-infektion riskiä. Streptokokkitulehdusten määrä on niin ikään lisääntynyt pandemian aikana.

Lisäksi WHO:n arvion mukaan 10-20% koronaan sairastuneista kärsii infektion seurauksena long covidin oireista, kuten voimakkaasta uupumuksesta, hengenahdistuksesta, muistin heikkenemisestä ja keskittymisvaikeuksista (https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/coronavirus-disease-(covid-19)-post-covid-19-condition). Tuoreemman, monialaisen kirjallisuuskatsauksen (https://www.nature.com/articles/s41591-024-03173-6) mukaan maailmanlaajuisesti näistä oireista kärsii noin 400 miljoonaa ihmistä. Katsaus laskee mukaan pitkittyneen koronataudin vaikutuksiin muun muassa sydänsairaudet ja diabeteksen. Kasaantuvaa näyttöä on olemassa myös siitä, että koronainfektio vaikuttaa negatiivisesti kognitiivisiin kykyihin (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10469568/, https://www.thelancet.com/journals/eclinm/article/PIIS2589-5370(24)00421-8/fulltext) .

On niin ikään vastuutonta kehottaa ihmisiä olemaan tekemättä koronatestejä. Vaikka yleisestikin sairaana tulisi pysyä kotona, on erityisesti riskiryhmäkontaktien välttäminen erityisen tärkeää, jos on sairastunut koronaan. Koronatesti kertoo tartuttavuudesta ja on helppo tapa arvioida sopivaa hetkeä palata lähikontakteihin infektion laantuessa. On myös mahdollisen pitkittyneen taudin kannalta tärkeää tietää, onko sairastanut koronan.

Huomautamme, että journalistin ohjeiden kohdan 8 perusteella teillä on velvollisuus totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Se, että kyse on asiantuntijan kommenteista ei poista tätä velvollisuutta. Lisäksi journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaan pitää tietolähteisiin suhtautua kriittisesti.

Pyydämme, että korjaatte artikkelianne niin, että poistatte siitä väitteen “Koronatauti on muuttunut hyvin paljon tavallisen flunssan tai influenssan kaltaiseksi”. Toivomme lisäksi, että korjaatte artikkelia myös rokotuksiin liittyen, esimerkiksi lisäämällä siihen huomautuksen, etteivät Virkun lausunnot koronarokotteista perustu tutkittuun tietoon ja/tai että muun muassa WHO suosittelee tilannekatsauksessaan (https://www.instagram.com/p/C-aaOBoJaHD/, https://x.com/UNGeneva/status/1820801692352286889) laajaa rokottautumista.

Julkaisemme lisäksi tämän oikaisupyynnön blogisivustolla osoitteessa: https://nulliusinverba.fi/oikaisupyynto-koskien-thln-koronaneuvoja. Näemme julkaisun tarpeellisena, sillä väärän tiedon levittäminen rokotteista ja koronapandemiasta aiheuttaa vahinkoa paitsi yksittäisten ihmisten terveydelle myös yleisesti kansanterveydelle.

Terveisin,

Lasse Rintakumpu,
Turku

Marjukka Myllärniemi,
Helsinki